keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Hiekkaa tiimalasissa

Nuorimmaisten kanssa tuli puheeksi, miten jännä juttu on se, että kun tämä hetki on nyt, niin seuraava hetki on jo tulevaisuudessa. Lapset pähkäilivät, että tänään on siis eilisen tulevaisuus. Kuusivuotias mietti hetken ja totesi, että sittenhän tulevaisuus pienenee koko ajan.

Myönsin, että niinhän se pienenee, ja koko ajan vaan nopeammin ja nopeammin. Meidän pikkufilosofi tajusi, mitä tarkoitan, koska seuraava kysymys vanhemmille oli, että minkähän ikäisenä te kuolette. Pääsimme pitkään keskusteluun siitä, miten sitä asiaa ei voi koskaan tietää, mutta että toivottavasti eletään pitkään mutta ei liian pitkään.

Sopivan pitkän määritelmää pohdittiin sitten. Lapset kyselivät mummon ikää (83 vuotta), joka oli vielä lasten mielestä liian vähän. Mummon sisko, joka on vuoden päästä sata, on taas jo ollut sitä mieltä, että kyllä tästä jo joutaisi. Siksipä lapset päätyivät tulokseen, että 98-vuotiaaksi olisi sopiva ikä elää. Siinäpä meille siis tähtäin.

Nyt kun on jo vuoden lähempänä kahdeksaakymmentä kuin syntymää, on huomannut, miten aika on alkanut kulua yhä vinhempaa vauhtia ja miten sitä ei olekaan tuhlattavaksi asti. Oman painonsa kiirehtimisen välttämiseen antaa tieto siitä, että äidinäitini eli vain 42-vuotiaaksi. Nyt on alkanut konkretisoitua se, että varmaa on vain nykyisyys ja tärkeintä hetket näiden läheisten ihmisten kanssa. Enää ei ole varaa eikä haluakaan elää 'sitten kun' -elämää.

Joulun odottaminen ei myöskään ole kiirehtimistä, vaan keskittymistä joka hetkeen, koska itse matka - tunnelmointi ja valmistautuminen - on yhtä nautinnollinen kuin päämäärä. Jos ei muista pysähtyä hetkiin, voi joulunalusaikakin huveta sormien läpi huomaamatta, ja joulu onkin ohi ennen kuin sen huomasi kunnolla alkaneenkaan.


9 kommenttia:

  1. Elämän suurien kysymysten äärellä.. Lapset osaavat kyllä välillä yllättää sillä miten syvällisesti voi jo pieni ihminen asioita ajatella.
    Hieno kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos :) Lapsilla on niin tuoreita ajatuksia. Joskus harmittaa, kun joku hyvvä huomio tai kommentti unohtuu kirjoittaa muistiin, eikä sitä hetken päästä muistakaan enää.

      Poista
  2. Kaunis blogi sinulla!! :) Kiitos, kun kävit vinkkaamassa blogissani!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palauttestasi! Blogini ei varmaan näy viikkoihin Google-haun kautta, joten olen siksi vinkkaillut blogistani. :)

      Poista
  3. Näinhän se on.. :)
    Pitäisi osata elää hetkessä, myös niissä vähemmän ruusuisissa.. :)

    T. Virpi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen kun jaksaisi arjen kiireissä ja hulinoissa muistaa! Kun asian tiedostaa, ollaan varmaan jo oikealla tiellä :)

      Poista
  4. Hei!
    Löysin blogiisi Jouluinen blogin kautte ja tulin vinkkaamaan omasta joulublogista http://joulukuusen-loisteessa.blogspot.fi/
    Tervetuloa vierailulle! :) Sinun blogisi vaikuttaa viihtyisältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Tulen vierailulle ja lisään blogisi blogilistalleni :)

      Poista
    2. Kiva kiitos kun lisäsit niin muutkin löytää. :)

      Poista