Joulu on tullut

Joulu on tullut, pihoillla valkoista lunta

Uinuvat metsät syvää ja rauhaista unta

Pakkanen paukkuu, mutta et sitä tunne

Hyvä on ihmisen mieli, et kysy: mistä tai kunne?

Joulu on mailla, hämyyn tienohot peittyy

Tähtien valoa teille ja hangille heittyy

Pihojen piirissä ahkerat askelet taukoo

Haltijat salaa lumien esteitä laukoo -

Puhtaana välkkyy nyt joka nurkka ja pieli

Lämmin on hymy ja lämmin jokaisen mieli

Äiti ja isä ja lapset on toistensa luona

Mitään ei puutu, hyvä on hetkenä tuona

Kuusi on tuotu, on helyjä oksien päällä

Kynttilät hempeesti tuikkii siellä ja täällä

Kohtapa saadaan pukin kolkutus kuulla

Riemuun puhkee lapset yhdellä suulla

Uupuu jo pienin, pois toisten joukosta haipuu

Kun käsivarsilta äidin hiljaa kehtohon vaipuu

Maata nyt peittää hämärän sininen matto

Yllä on taivaan miljoonatähtinen katto

Oma joulunsa on myös karjalla navetan puolla

Puhtaat on oljet, tuoksuvat heinät tuolla

Karitsa uinuu emonsa kylkeä vasten

Niinkuin on tapa kaikkien pienien lasten

Ajasta aikaan ikinuori on joulu ja uusi

Yhäti armaana seisoo vihreä kuusi

Ajasta aikaan ihmisen kulkua johtaa

Tähti, min' silmä jouluna taivaalla kohtaa.

(Elisabet Laurila)