Ortodoksista kirkkoa luonnehditaan pääsiäisen kirkoksi. Pääsiäisaika alkaa viikkoja ennen pääsiäistä, ja juhla-aika ulottuu helatorstaihin ja helluntaihin. Kaikkiaan pääsiäinen leimaa noin kolmasosaa koko kirkkovuodesta.
Kristuksen ylösnousemuksen muistojuhlaa edeltää paaston valmistusviikot, jolloin ruoka-aineita hiljalleen vähennetään, ja 40 päivän pääsiäispaasto, jonka kukin sovittaa elämäntilanteeseensa. Ruokapaaston lisäksi kirkko kannustaa jäseniään kriittiseen elämänvalintojen tarkasteluun, katumukseen ja rukoukseen.
Tämän viikon sunnuntaina vietetään palmusunnuntaita, johon kuuluu siunauksen toivottaminen virpomavitsoilla. Noidaksi pukeutuminen ei kuulu karjalaistaustaiseen ortodoksiseen virpomisperinteeseen. Ortodoksit koristelevat vitsat yleensä ruusuilla, joiden tekemiseen on ohje tässä.
Palmusunnuntaita seuraava Suuri viikko on paaston ankarin viikko. Suuren viikon palvelukset tarjoavat mahdollisuuden kulkea Jeesuksen jalanjäljissä kohti pääsiäisen suuria, dramaattisia tapahtumia.
Suuri viikko - ja koko sitä edeltävä pitkä valmistus- ja paastokausi - huipentuu pääsiäisyön jumalanpalvelukseen, jota värittävät ristisaatto kynttiläkulkueineen, kirkonkellojen soittaminen, riemulliset pääsiäisveisut ja aamuyöhön jatkuva yhteinen juhlinta ja ruokailu.
Pappi jakaa keskiyön jumalanpalvelukseen osallistuneille siunatun punaisen munan. Muna symboloi ylösnousemusta ja punainen väri Kristuksen uhriverta. Perinteisesti kananmunat on värjätty keitettäessä sipulin kuorilla tai punajuurella.
Ukrainalaisia koristeltuja munia kutsutaan pisanka-muniksi, ja siellä ne kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Koristelussa käytetään vahabatiikkimenetelmää, johon ohjeet löytyvät täältä.
