Vain pimeässä näkyvät tähdet

Hyvää Joulua, hyvät ihmiset,

           Hyvää Joulua.

Käsillä hetki

jonka soisit viipyvän

Tahtoisit pidätellä.

Onni odotuksessa ja muistoissa

suurempi kuin täyttymyksessä,

on joku sanonut.

Aatto, odotus pian ohi

vaan ei joulun tarvitse olla

eikä olekaan, jos oikea -

se jatkuu

jotain säilyy

          pysyy

          säteilee

ensi jouluun

           joulusta jouluun.

Oikea joulu jotain muuta

enemmän kuin sammmuva kynttilä

               kuihtuva kuusi

               särkyvä lelu.

Niin tuulista tähän aikaan:

tahtovat sammua kynttilät

tai ainakin lepattaa ristivedossa,

niin myrskyistä

              levotonta

että sirpaleita tulee helposti

               huomaamatta

               vahingossa.

              * * *

Vaan mikä se Joulu sitten?

Mitä se -

         millainen se oikea?

Ihminen tietää, mutta ei usko,

ihminen katsoo, mutta ei näe,

näkee vaan ei ymmärrä.

Hänelle pitää selittää

         todistaa

         vakuuttaa kaikki,

                  joulukin.

Joulu on iloa

          rauhaa

          valoa,

sanoo joku.

Katso lapsesi silmiin jouluaattona,

näet mitä on ilo.

Katso vanhuksen kasvoja -

vuosien uurtein kirjomia

ja näet mitä on rauha.

Katso tähteä ja näet valon.

Otetaan paljon pimeyttä

sytytetään sen keskelle kynttilä

monta kynttilää

paljon kynttilöitä.

Muutetaan pimeä valoksi.

Otetaan pimeistä pimein kaamosyö

kukitetaan se tähdin

         kynttilöin:

se on Joulu.

              * * *

Oli se pimeää

ensimmäisenä joulunakin,

kerrotaan.

Niin pimeää että tähdet valaisivat.

         Tähti.

Pitää olla pimeää

että näkee tähdet.

Suurkaupungin mainosvaloissa

etsit turhaan tähtiä

taivaaltasi.

Tämän maailman mainosvaloissa

etsit

     eksyt

          vaikka on valoisaa

niin kirkasta että häikäisee.

Pimeyden on oltava

muutoin kynttilänliekki

ei valaise.

Valo on valoa

vain pimeyttä vasten.

Pimeys ja valo

tarvitsevat toisiaan

ollakseen olemassa

niin kuin ihminen ihmistä tarvitsee.

                * * *

Älä pelkää pimeää

          pimeyttäsi,

siinä on toivon siemen:

se voi muuttua valkeudeksi.

Ja vain hän

joka on pimeyden kokenut

osaa iloita valosta.

Valo muuttuu kirkkaudeksi

pimeyttä vasten.

Joulun ihme on se

että pimeä muuttuu valoksi.

Vain pimeässä näkyvät tähdet.

Vain hiljaisuudessa

kuuluu laulu

ja rauha rauhaa

vasta taistelulla

           kivulla lunastettuna.

Joulun kokee todella se

jolla ei kaikki hyvin

ja joka siksi tarvitsee

hiljaisuutta

          rauhaa.

Hän löytää laulun ja tähdet.

Joulu on matka

          löytöretki

kulku yöstä aamuun

varjosta valoon

          arjesta juhlaan

sadusta toteen

           toivosta kokemiseen.

               * * *

   -    -    -

On se sinullekin annettu

          tehtävä

jouluna

ja joulun jälkeen:

iloksi sinutkin

on tarkoitettu

iloa viemään

         valoa pimeään

hymyä

          hyvää sanaa.

Kukaan ei niin köyhä

ettei jaettavaksi

ystävällisyyden lahjaa

kukaan ei niin rikas

ettei sitä tarvitsisi.

Ilo on annettu jaettavaksi

valo vietäväksi eteenpäin.

Hyvää Joulua

          ihmiset -

iloa

    valoa 

        rauhaa.

(Maaria Leinonen, 1984)