Hiljaa joulu hiipii tupaan:
joulun ihmesatu.
Tontun tossut sipsuttavat,
pukin saappaat kopsuttavat.
Kuusessa on vielä vähän
suuren metsän kohinaa.
Ilmassa on enkeleitten
siiven havinaa,
pasuunoitten pauhinaa.
Taivas täällä, taivas siellä -
kummassakin joulun valot
vaiti välkkyvät.
Avaruuden suuret kellot,
joulun omat juhlakellot
helisevät, helkkyvät.
Joulun kukka, rauhan kukka
sinisenä aukeaa.
Maasta ylös kohoaa
liekki kultainen:
lämpö ihmissydämen.
Lasten kirkas laulu helää.
Joulun satu jälleen elää:
satu suurten, pienien,
satu yhteinen.
(Kaisa Kantola)
Ihana tämäkin runo, niin täynnä joulun tunnelmaa juuri sillä tietyllä taianomaisella tavalla <3
VastaaPoistaNiin, tosiaankin tunnelmallinen ja sadunomainen <3 Kuvassa on joulutähti, jonka sain jo hengiltä. Ei ole äidiltä peritty viherpeukaloa :)
Poista