Onnellista...

Joulun aika oli kaikin puolin täydellinen. Kuten Suvi Teräsniska laulaa: ”En mä enempää tahdo, se olis jo liikaa...”

Uusi vuosi ja vuosikymmen on ihan nurkan takana. Toivon lukijoilleni armorikasta alkavaa vuotta sekä iloa, valoa ja rauhaa!

”Katso taaksesi ja kiitä.
 Katso eteenpäin ja luota.
 Katso ylöspäin ja usko.
 Katso ympärillesi ja rakasta.”

Joulu saapuu

Joulu on valmisteltu. Kaikkialla tuikkii valoja ja tulvii tuoksuja. Valmistamme kotimme ja mielemme.  Syntymä on lähellä. Joulun valo kirkastaa sydämemme. Lupaus lunastetaan taas tänä vuonna.

Osallistuimme kaupunginosamme ensikertaa järjestettyyn jouluikkunatapahtumaan. Keskikerroksen ikkunoihin asettelin miehen mummolta perittyjä vanhoja joulukortteja. Kellarikerroksen syvennysikkunoihin teimme jouluisia asetelmia.

”Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle...

... Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan.” 🎶✨
Siunattua ja kaunista joulun aikaa!

Nyt on kaunista

Olohuone on nyt joulusiivottu, ja laittelin senkin päälle jo pari viikkoa sitten visioimani talvisen asetelman. Täytyy kyllä sanoa, että kuvat eivät yllä siihen taianomaisuuteen, mitä tässä oikeasti on.

Pieniä tarinoita joulusta

Parhaat joulumainokset ovat kuin pieniä elokuvia. Tässä linkkejä mielestäni parhaisiin joulun 2019 mainoksiin:

Tässä mainoksessa on ajattelemisen aihetta yksinäisyydestä:
https://www.youtube.com/watch?v=RUSfOss6ymk

Tässä hellyttävä mainos siitä, että jokainen haluaa tuntea itsensä tarpeelliseksi:
https://www.youtube.com/watch?v=r9D-uvKih_k

Tässä jouluinen paluu tulevaisuuteen:
https://www.youtube.com/watch?v=ocIEskQuKOA

Tässä mainoksessa on historian havinaa ja liikuttava tarina:
https://www.youtube.com/watch?v=ak5HEPpubhk

Eläimethän ovat mainoksissa aina suloisia, niin tässäkin:
https://www.youtube.com/watch?v=xfD7X6RawXg

Ja porot erityisesti:
https://www.youtube.com/watch?v=v1wXIVYb49E

Joulussa on taikaa:
https://www.youtube.com/watch?v=9ZnSLNld5Mc

Jouluhuone minikoossa

Kun ei itse osaa askarrella, onneksi on ihmisiä, jotka osaavat. Joulumyyjäisiin oli joku näppärä tehnyt lyhtyihin pieniä huoneita. Niitä ei voinut kuin ihastella. Yksi niistä loistaa valoa nyt meidän iloksemme.

Arkullinen aarteita

Tilasin muutama viikko sitten Hyvän tuulen puodin verkkokaupasta tämän vuoden adventtikalenterini. Tämä kuvakalenteri on iso, noin 50 x 40 senttimetriä. Etiketissä luki, että tämä on käsin glitteröity Saksassa. Siellä tehdään kyllä upeita kuvakalentereita kauniine yksityiskohtineen. En malta odottaa, että kuudentoista päivän päästä pääsee avaamaan ykkösluukun. Tämä on kyllä kaunis ihan koristeenakin siihen saakka.

Tunnelmamusiikkia isänpäiväksi

Julie London (oik. Gayle Peck, 1926 -2000) oli yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä. Hänen menestynyt ensilevytyksensä Julie is her name (1955) sisälsi hänen tunnetuimman hittinsä Cry me a river, joka on varmasti kaikille tuttu.

Albumi Calender girl sisältää kappaleet joka kuukaudelle sekä vielä yhden ylimääräisen TheThirteenth Month. Marraskuun iltatunnelmointiin sopii upea kappale November Twilight, johon Youtube-linkki tässä. Joulukuun kappale Warm December löytyy tästä linkistä.

Isänpäivän kunniaksi vielä hänen levyttämänään My Heart Belongs to Daddy (1961) tässä. Kokonaisia albumeja tältä upeaääniseltä laulajattarelta voi kuunnella tietenkin Spotifysta.

Pinkki poro

Mitähän minä, tekniikan ihmelapsi, onnistuin säheltämään, kun vanhoja tekstejä lukiessani onnistuin siirtämään blogin ihan ensimmäisen tekstin uusimmaksi. Voi hyvänen aika! En siis ole niin sekaisin, että luulisin joulun 2014 lähestyvän.

Oletteko sattuneet huomaamaan, että Clasulla on suloisia pinkkejä peuroja. Hurahdin tietysti niihin, joten kotiinhan sellainen kulkeutui. Näitä oli myös ainakin petroolinvärisenä ja taisipa olla vielä jokin muukin väri.

Jokainen matka alkaa ensimmäisellä askeleella

Tästä alkaa matkani blogin kirjoittajana ja myös matka jouluun 2014. Ensimmäinen askel on otettu sytyttämällä kynttilät muistuttamaan siitä, ettei ole niin suurta pimeyttä, etteikö pienikin liekki riitä sitä valaisemaan.

On aika, jolloin syksy valmistautuu kietoutumaan pumpulinpehmoiseen ensilumeen. Talvi on ihan nurkan takana. Aamulla ulkona tuoksuu kuura ja askelten alla ratisee riite. Pudonneet omenat kyyhöttävät harmaahehkuisen ruohon lomassa, ja pihalle unohtunut puutarhatuoli tuntuu väärään maisemaan eksyneeltä.

Liikkeelle on taas lähtenyt salaperäinen kansa. Koskaan ei voi olla varma, kuka kuuluu heihin. Voi tarkkailla pieniä merkkejä: vienoja hymyjä, kaukaisuuteen tuijottelua, hajamielisiä vastauksia. Heitä voi huomata kaupan hyllyjen välissä vaeltelemassa, komeron nurkkia ja lehtipinoja penkomassa tai hiljaa tutunoloista laulua hyräilemässä. Mutta viimeistään, kun huomaa ensimmäiset valot pilkottamassa pihapuussa tai kuistin reunalla, voi olla varma, että on törmännyt niihin - joulunodottajiin.

Ihana Knipi

Parinkymmenen vuoden odotukseni päättyi, kun Knipi (Zachris Stierncreutz), Egotripin kitaristi-lauluntekijä, julkaisi tänä syksynä ensimmäisen soololevynsä Katkoviivoja.

Olen kuunnellut nuorempana Egotrippiäkin, mutta toivoin aina, että samettiääninen Knipi laulaisi enemmän. Biisintekijänä Knipi on ilmiömäinen; onhan hän tehnyt Egotripin lisäksi kappaleita muille artisteille, kuten Anna Puun Linnuttoman puun, Jenni Vartiaisen Tunnottoman ja Johanna Kurkelan Suojelijan. Kaikille on varmasti tuttu myös 2000-luvun upeimmaksi kotimaiseksi kappaleeksi valittu Mestaripiirros joko Egotripin tai Anna Puun esittämänä.

Meriittejä miehellä siis riittää, ja kaikki odotukset lunastetaan Katkoviivoja-albumilla, jossa kaikki sanoitukset ja sävellykset ovat taiteilijan omasta kynästä. Kypsää, koskettavaa, kaunista! Kappaleet kuulostavat hienoilta heti ensimmäisellä kuuntelulla mutta vain syvenevät ja avautuvat lisää uudelleen (ja uudelleen ja uudelleen) kuunneltuina.

Sanoitukset ovat nerokkaita, eivätkä niille yhtään häviä hiotut ja hengittävät sävellykset. Tällaista aikuista musiikkia olen odottanut vuosia. Katkoviivoja on ohittanut nyt muutamana viime viikkona kaiken muun musiikin (no, välillä on soinut vähän joulusoittolistakin). Toivottavasti sooloalbumeja on häneltä tiedossa liuta lisää!

Koko albumi on ehjä ja vahva kokonaisuus, mutta tässä pari biisilinkkiä makupalaksi:

Katkoviivoja
Menneestä ajasta
Musta aukko

Gentri - Finding Christmas

Gentri - The Gentlemen trio - on Utahissa vaikuttava, 2014 perustettu trio, jonka muodostavat kolme taidokasta tenoria: Brad  Robins, Casey Elliott ja Bradley Quinn Lever.  Trion tyylilajiksi mainitaan cinematic pop, ja esityksiä leimaavat runsaus, eeppiset orkestroinnit ja rikkaat, dynaamiset kolmiääniset harmoniat.

Albumi Finding Christmas (2016) on miellyttävää kuunneltavaa jouluvalmistelujen taustaksi tai takkatulen ääressä istuskeluun. Levy on tyylikäs ja varmaotteinen kokonaisuus. Mukana on tuttuja jouluklassikoita hienon orkesterin säestyksellä.

Omiksi suosikeiksini nousevat upean pelkistetty, viululla säestetty Ocome, Ocome, Emmanuel, dramaattisilla pianojuoksutuksilla raikastettu God rest Ye merry, Gentlemen, 1800-luvun joululaulusta ja vanhasta kansanhymnistä yhdistetty What Child is This / I Wonder as I Wander sekä haikean kaunis In the Bleak Midwinter.

Koko albumi löytyy Spotifystä.
Tässä live-versio laulusta What Child is This / I Wonder as I Wander
sekä linkit lauluihin God rest Ye Merry, Gentlemen
In the Bleak Midwinter ja
Ocome, Ocome, Emmanuel.

Joululehdet vuodelta 1928

Olen hankkinut joskus antikvariaatista nidotut vuosikerrat Maailma-lehdestä ja Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1928, koska se on talomme rakennusvuosi. Lehdet ovat todella tieto- ja tekstipainotteisia verrattuna nykypäivän kuvalehtiin sanan varsinaisessa merkityksessä. Maailma-lehden joulunumero ei juuri poikennut muiden kuukausien numeroista. Mukana oli muutama joulukertomus ja joulumainos.

Kotiliedessä oli joulua enemmän, kuten seuraavat artikkelit: Joulukaktus, Kotilieden lahjat - yksinäisille naisille, Joulukruunut ja joululyhteet, Joulu ja joulukutsut (kirjoittanut rouva Gerly Simberg), Koristettuja kahvikakkuja ja Tyttöjen joulutöitä. Mainoksissa oli lahjaideoita, kuten ommeltava ryijytyö, Fredrika Runebergin ompelupöytä, Anker-ompelukone ja Karhula-kristalli. Muita otsikoita artikkeleissa olivat muun muassa Eräs kärsimysten kirkastama äiti, Suomalaisen talonpojan ihmetarha, Talon naisen elämä ja työ ja Kuinka Lontoossa ollaan talosilla.

Vanhoja aikakauslehtiä on ihana selailla ja artikkeleista huomaa, kuinka erilaista maailmanaikaa tuolloin elettiin. Kansikuvat ovat näissä todella kauniita ja idyllisiä.