Olen hankkinut joskus antikvariaatista nidotut vuosikerrat Maailma-lehdestä ja Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1928, koska se on talomme rakennusvuosi. Lehdet ovat todella tieto- ja tekstipainotteisia verrattuna nykypäivän kuvalehtiin sanan varsinaisessa merkityksessä. Maailma-lehden joulunumero ei juuri poikennut muiden kuukausien numeroista. Mukana oli muutama joulukertomus ja joulumainos.
Kotiliedessä oli joulua enemmän, kuten seuraavat artikkelit: Joulukaktus, Kotilieden lahjat - yksinäisille naisille, Joulukruunut ja joululyhteet, Joulu ja joulukutsut (kirjoittanut rouva Gerly Simberg), Koristettuja kahvikakkuja ja Tyttöjen joulutöitä. Mainoksissa oli lahjaideoita, kuten ommeltava ryijytyö, Fredrika Runebergin ompelupöytä, Anker-ompelukone ja Karhula-kristalli. Muita otsikoita artikkeleissa olivat muun muassa Eräs kärsimysten kirkastama äiti, Suomalaisen talonpojan ihmetarha, Talon naisen elämä ja työ ja Kuinka Lontoossa ollaan talosilla.
Vanhoja aikakauslehtiä on ihana selailla ja artikkeleista huomaa, kuinka erilaista maailmanaikaa tuolloin elettiin. Kansikuvat ovat näissä todella kauniita ja idyllisiä.
Ihanan nostalgista ja tyylikästä.
VastaaPoistaMiten siellä Lontoossa oltiin talosilla vuonna 1928? :) Onpa mielenkiintoinen aihe kauan sitten julkaistussa lehdessä.
"Tiettyähän on, että jokainen arvostaan kiinni pitävä englantilainen perhe haluaa asua omassa talossaan. Se ei rakasta vieraita ääniä ja liikettä sivuillaan, allaan eikä yllään. --Mutta kovin uhkeaksi ei tällainen yhden perheen talo saa levittäytyä. Tilaa on Lontoossa niukalti. Kussakin kerroksessa on tavallisesti vain kolme huonetta. --Viime vuosisadan englantilaiset arkkitehdit eivät ole paljonkaan harrastaneet keittiökulttuuria: niin pimeitä, kosteita ja epämukavia keittiöitä saa ainakin pohjoismaista turhaan etsiä. Ei ole suinkaan ihme, ettei nykyaikainen englantilainen halua niihin ruveta kotiapulaiseksi - heistä onkin huutava puute. -- Mutta kaikesta huolimatta englantilaiset kodit eivät ole sittenkään kolkkoja ja epäkodikkaita. Varsinkin arkihuone, ns. drawing room, on viihtyisä paikka. jne."
PoistaJa vielä olennaista tulle ajalle on myös seuraava:
Poista"Mutta nykyaikana ovat monet perheet saaneet luopua omasta talostaan. Suuret verot ym. ovat vähentäneet perheiden pankkitilejä, ja elämää ja olemista on kaikin tavoin pitänyt rajoittaa ja supistaa. Liikkuupa missä päin Lontoota tahansa, näkee melkein joka kadun varrella monia taloja, missä iso kyltti ilmoittaa niiden olevan joko vuokrattavina tai myytävinä."
Kiitos. Olipa mielenkiintoista. Poikani asuu Lontoossa, kerrostalossa. :)
VastaaPoistaOle hyvä! 😄
PoistaJuttu oli aika pitkä. Siihen aikaan aikauslehden jutut olivat perusteellisesti tehtyjä. Tuossa kuitenkin jotain olennaisia katkelmia.
Vanhat lehdet ovat ihania ja mielenkiintoisia....ja niiden tuoksu💚💚
VastaaPoistaIhania ovat! Kun ostan vanhaa, pitää kuitenkin testata, ettei haise tupakalle tai homeelle, mutta aito vanha tuoksu kirjoissa ja lehdissä on ihana. ❤️
PoistaNuo onkin todelliset aarteet. Mukava nähdä, kuinka lehtien sisältö on vuosien varrella muuttunut. Nykyisin taitaa kuvia olla enemmän kuin varsinaista tekstiä.
VastaaPoistaNo niinpä! 😀
PoistaItse olen tekstiorientoitunut ihminen, ja vähän harmittaa nykymaailman kuvallistuminen. Viime vuonna tykästyisin paksuun lehteen Taianomainen joulu, jossa oli lumoavien kuvien lisäksi runsaasti tekstiä ja tietoa. 📖
Vanhat lehdet ovat aina aarteita. Niistä näkee, kuinka aika on kiirinyt ja kuinka kaikki on muuttunut. Kuvat on täysin eri maailmaa ja tekstityypit. Näissä on jumalattoman hienoa ainesta vaikka tauluksi. Mutta. Tohtiiko pistää palasiksi. Ei välttämättä...
VastaaPoistaSepä se, Näissä on ihania kansia, mutta ei viitsi rikkoa vuosikertaa. Värikopion voisi tietysti ottaa. Antikvariaateista näitä vielä voi löytyä.
PoistaIhan eri pieteetillä ovat toimittajat siihen aikaan juttuja kirjoittaneet., 📝