tiistai 22. lokakuuta 2019

Talviruno

Kun lamppu on sammunut
ja yö on hiljainen ja kirkas
tulevat kaukaiset kauan sitten
kadonneitten
aikojen muistot, lempeät tarinat
kieppuvat yön sinessä
säikeinä ympärilläni,
kuinka ihanalta ja haikealta
ja lämpöiseltä silloin tuntuukaan
sydämessä.

(Vapaa suomennos Topeliuksen 
 runosta Vintergatan, Avotakka 12/04)



(Kuva: Free stock photo, pexels.com)

10 kommenttia:

  1. Kauniisti sanoitettu ja niin totta. Piti ihan ottaa tämä itselle ylös muistikirjaan.

    VastaaPoista
  2. Voisin sanoa kuten Jani yllä - hyvä runo itsellekin talletukseen ☺️

    VastaaPoista
  3. Todella kaunis. Minunkin täytyi kirjoittaa se päiväkirjaan joulukuun kohdalle.
    Kiitos. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kaunis runo. Vanhoista lehdistä on iloa! 😄

      Poista
  4. Niin kaunista ja ihana kun saadaan taas alkaa nauttimaan kaikista jouluisista jutuista❤️ Mukavaa viikon jatkoa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Hieman työkiireet hillitsevät jouluintoilua, mutta viikonloppuna ehtii taas fiilistellä. 🌸

      Poista