tiistai 22. lokakuuta 2019

Talviruno

Kun lamppu on sammunut
ja yö on hiljainen ja kirkas
tulevat kaukaiset kauan sitten
kadonneitten
aikojen muistot, lempeät tarinat
kieppuvat yön sinessä
säikeinä ympärilläni,
kuinka ihanalta ja haikealta
ja lämpöiseltä silloin tuntuukaan
sydämessä.

(Vapaa suomennos Topeliuksen 
 runosta Vintergatan, Avotakka 12/04)



(Kuva: Free stock photo, pexels.com)

Lähettänyt klo

10 kommenttia:

  1. Jani / Kaikki Paketissa24. lokakuuta 2019 klo 17.52

    Kauniisti sanoitettu ja niin totta. Piti ihan ottaa tämä itselle ylös muistikirjaan.

    VastaaPoista
  2. OLI AIKA - Titta24. lokakuuta 2019 klo 20.01

    Voisin sanoa kuten Jani yllä - hyvä runo itsellekin talletukseen ☺️

    VastaaPoista
  3. Sara - Villa Emilia24. lokakuuta 2019 klo 22.38

    Todella kaunis. Minunkin täytyi kirjoittaa se päiväkirjaan joulukuun kohdalle.
    Kiitos. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joululainen25. lokakuuta 2019 klo 17.41

      Tämä on kaunis runo. Vanhoista lehdistä on iloa! 😄

      Poista
  4. Päden paja25. lokakuuta 2019 klo 4.00

    Niin kaunista ja ihana kun saadaan taas alkaa nauttimaan kaikista jouluisista jutuista❤️ Mukavaa viikon jatkoa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joululainen25. lokakuuta 2019 klo 17.42

      Kiitos samoin! Hieman työkiireet hillitsevät jouluintoilua, mutta viikonloppuna ehtii taas fiilistellä. 🌸

      Poista
  5. Leena Lumi26. lokakuuta 2019 klo 15.24

    Suloisen haikeaa♥♥

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)