Hyvä

Ajan mittaan elämässä ei ole useinkaan tärkeää menestyminen, suosio, saavutukset tai asema, vaan haluaisi vain hyvän elämän läheisilleen ja itselleen.

Hyvä on onneksi armollinen sana. Se ei ole parempi eikä siis edellytä vertailua muihin. Se ei ole paras eikä siis edellytä täydellisyyttä. Hyvä on hyvä, riittävän hyvä, kyllin hyvä. Tarpeeksi hyvään voi tyytyä, olla tyytyväinen.

Hyvän tielle tulee usein kateus ja ahneus. Yhtäkkiä asia, johon oli tyytyväinen, ei olekaan enää sitä. Joku teki sen paremmin tai taitavammin, mikä viekin hetki sitten hyvältä tuntuneelta arvon. Hyvässä saattaakin tarkemmin katsoen huomata virheen, vajavaisuuden. Ei näekään hyvää vaan ainoastaan siinä olevan puutten.

Hyvän voi pilata myös pahantahtoisuus. Minun hyväni ei olekaan toiselle riittävä. Hyvästä iloitsevalle osoitetaan, miksi hyvä ei ole ollenkaan tarpeeksi - jonkun toisen mittapuun mukaan.

Hyvää on kuitenkin se, mikä kenestäkin tuntuu hyvältä. Kyllin hyvään saa olla tyytyväinen. Täydellisyyttä on turha tavoitella. Se pakenee aina tuonnemmaksi. 

Teokset: Reetta Isotupa-Siltanen: Lumipeite on kohta valmis ja Keijuhaave (Joutomaa)