Vastakohtien joulu

Joulu on vastakohtien juhla. Joulu saapuu kylmään talveen lämpimien kynttilänliekkien ja takkatulen keskelle. Joulu saapuu pimeyteen sädehtivien valojen loisteessa. Joulu tuoksuu havujen kirpeydelle ja kostealle metsälle, joita huumaava hyasintti täydentää. Joulu maistuu suolaisen kinkun ja sinapin sekä makean tortun ja suloisen suklaan sekoitukselta.

Joulu saapuu höyhenen keveänä täynnä valtavia merkityksiä. Joulu tekee meidät uudestaan riehakkaiksi lapsiksi, mutta samalla tunnemme ilon keskellä haikeutta ja kaipuutta johonkin, jota ei ole, ei ehkä koskaan ole ollutkaan mutta on ehkä joskus oleva. Joulu on kiirettä ja huisketta, mutta lopulta rauhaan vaipumista. Karsimme ympäriltämme turhaa ja keräämme uutta, kadotamme ja löydämme. 

Jouluna annamme, ehkä joskus väsymykseen asti, liikaakin, mutta samalla saamme niin paljon, ettei sille ole vertaa. Jouluna kohoamme ja laskeudumme. Täytymme puhtaasta onnesta ja tyhjenemme turhista ajatuksista, joutavista painolasteista, ainakin hetkeksi.

Jouluna nautimme yltäkylläisistä juhlapöydistä, saamme runsaat lahjapaketit, ja kaiken tämän keskellä on pieni talli, vaatimaton seimi, vastasyntynyt lapsi ja paljaat kädet, jotka kantavat arvokkaimman lahjan eteemme.