keskiviikko 14. syyskuuta 2022

100 päivää jouluun on...

Eräässä nettilehdessä vuonna 2020 kirkon työntekijät olivat jatkaneet alla olevia lauseen alkuja omilla mietteillään joulusta 

(https://rauhantervehdys.fi/2020/12/joulun-lahella-huomaan-pimeyteen-syttyy-sittenkin-valo/).

Nyt kun on 💯 päivää jouluaattoon, päätin kirjoittaa itsekin samoihin lauseen alkuihin omat ajatukseni.

Haastankin sinut, lukijani, tekemään samoin joko blogissasi tai ihan vain omassa mielessäsi, ellei blogia ole.

Kun joulu on jo lähellä... mielen valtaa tiivistyvä jännitys, tunnelmallinen odotus ja puuhakas touhuaminen vuorotellen, ja välillä yhtä aikaakin. Iso osa joulua sisältyy odotukseen, niin adventin ajan puuhasteluissa kuin itse joulun sanomassakin. Joulun odotus on yhtä ihanaa kuin itse joulukin. Ja parasta on, että jokainen voi itse päättää, milloin joulu alkaa olla lähellä. Itselläni joulun lähestyminen alkaa kihelmöidä jo syyskuussa, joskus jopa jo kesällä. Jollekulle toiselle joulu on lähellä toisena adventtina. Onpa lukuisa joukko ihmisiä, jotka valmistelevat joulua vasta päivä pari ennen aattoa. Jokaiselle odotus on omanlaisensa.

Unelmieni joulussa... on iloa, naurua, hartautta, juhlallisuutta, tunnelmaa, lämpöä, lepoa, unelmointia, kauneutta ja pyhyyttä. Unelmieni joulussa on rakkaat ihmiset, yhdessäolo, lunta, sädehtiviä valoja, hyvää ruokaa, joulukuusi ja koristeita, paljon glögiä ja suklaata.

Minun jouluni tuoksuu... ehdottomasti hyasinteilta. Mitä tuoksuvampia, sen parempi. Aito kuusen tuoksu pitää myös olla, samoin kotona paistetun kypsän kinkun tuoksu aatonaattoiltana. Glögin tuoksu leijuu kodissani joka ilta. Ennen ostin myös pari punaista jouluomenaa tuoksumaan kotiin, mutta se on jäänyt, koska ne jäivät aina syömättä, koska eivät maistu niinkään hyvälle kuin tuoksuvat.

Muistan eräästä joulusta... jännityksen, kun vauvan laskettu aika oli joulupäivänä. Aattopäivän vielä pesin kylpyhuoneen seiniä ja järjestelin kaappeja, koska oli juuri muutettu. Illalla alkoi olla erikoisia tuntemuksia vatsassa, ja yöllä supistukset alkoivat. Synnytyslaitokselle oli matkaa 170 kilometriä, joten kovin myöhään ei lähtöä voinut jättää. Kiirettä ei olisi kuitenkaan ollut, koska synnytys kesti lähes vuorokauden. Joulupäivän puolella syntyi poika, esikoinen, joka kapaloitiin nuoren äidin syliin. Sen parempaa joulun lahjaa ei olisi voinut saada.



10 kommenttia:

  1. Kiitos ihanasta postauksesta. Teilläpä on ollut yksi todella erityinen joulu.
    Jatkan ehdottomasti haastettasi piakkoin.
    Tunnelmallista joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! Käynpä tsekkaamassa vastauksesi myöhemmin. Monenlaista sitä jouluihin mahtuu. 😄 Ihanaa joulun odotusta sinullekin!

      Poista
    2. Suurkiitos kommentistasi tämänpäiväiseen postaukseeni! En tiennyt, että tuotteen nimi on "lametta". Jippii, pian lamettaostoksille! 😍

      Poista
    3. Hienoa, että voin olla avuksi. 😀

      Poista
  2. Hi! I am glad I found your adorable blog through Sara 's blog. Greetings from far far away: South America.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Welcome to my blog and thank you for your compliment and greetings! Nice to have reader that far away! It’s less than hundred nights until Santa’s coming. Exciting times! 😄

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Tämä on niin ihana ajanjakso! Ei haittaa, vaikka sataa, kun voi keskittyä joulujuttuihin❣️

      Poista
  4. Mukava haaste! Ehkäpä totoetankin tämän blogissani tai Insta tilillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa kiva, jos vastailet! 😀 Käynpä katsomassa blogissasi. Instatiliä minulla ei olekaan.

      Poista