Koristekarsinta ja kuinkas sitten kävikään...

Just niin kävi kuin ajattelinkin, että eihän nuo joulukoristelaatikot yhtään vähentyneet. Nyt on kuitenkin hyvä mieli, kun kaikki on käyty läpi, pussillinen on heitetty pois ja loput järjestelty uudelleen. 

Nuutin päivän aikaan koristeet tulee vaan kasattua nopeasti (ja epäloogisesti) laatikoihin, mutta nyt lajittelin pallot yhteen laatikkoon, tontut ja muut hahmot yhteen ja niin etiä päin. Yhteen lastikkoon tuli koristeita, joita en raaskinut heittää pois mutta joita voi käyttää ulkokoristeluun siihen asti kun kestävät.

Pakko kai tunnustaa, että viikonlopun myötä koristemäärä itse asiassa vähän lisääntyi, kun tuli käytyä työkaverin kirppispöydän ääressä, ja sieltähän löytyi lisää jouluihanaa eli jouluämpäri ja ketjuja. Poika siitä myös valitsi hopeisia peilipalloja kuuseensa. Että näin! 

Viikko ja 100 päivää jouluaattoon

Tänä syksynä joulu on ollut mielessäni aiempaa aiemmin. Pesin kaikki 100 ruutua viime viikonloppuna, ja vaikka ne eivät puhtaana jouluun asti pysykään, tuntuu kuin joulusiivoukset olisi jo aloitettu. Vähän olen myös kaappeja siivoillut, kun siirsin maljakot, kynttilänjalat ja kynttilät kesällä meille annettuun vanhaan kaappiin.

Esikoinen muutti Turkuun opiskelemaan, joten huoneenvaihdoksiakin on tiedossa. Keskimmäinen muuttaa pohjakerrokseen esikoisen entiseen huoneeseen. Pohjakerroksessa tyhjillään (tai siis joulukoristeita ja roinaa täynnä) olleesta huoneesta tehdään "vierashuone", jossa esikoinen voi asustella kotona käydessään. Kuopus muuttaa sitten taas keskimmäisen huoneeseen. 

Jotta tämä kaikki onnistuu, pitäisi saada aikaiseksi paljon tavaran hävitystä ja siivousta. Keskimmäinen raahasi jo kaikki joulukoristelaatikot keskikerrokseen, joten voisi aloittaa karsimisen joulukoristeista. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Nyt ajattelin kuitenkin laittaa joululaulut soimaan ja alkaa hypistellä noita jouluisia ihanuuksia. Jospa laatikkomäärää saisi edes yhdellä vähemmäksi. 

Nyt se alkaa tuntua...

... nimittäin pilkahdus joulumieltä. Kesä meni vanhan talon rapsimis- ja maalaustöissä. Tai mies ja esikoinen sen enimmäkseen teki, mutta itse maalasin piharakennuksia, aitoja, puutarhakalusteita, terassin ja kolme pariovea. Oli kyllä ikimuistoinen kesä ja meni talteen. Nyt on talovanhuksella uusi maali päällä.

Nyt olisi kuitenkin joulusuunnitelmien aika. Jotain olen jo joulun hyväksi tehnytkin. Pari lahjaa odottaa jo, ja Salaiseen jouluystävään ilmoittauduin ensimmäistä kertaa. Nyt vaan sitten suunnittelemaan saajalle pakettia...

Myös pari hankintaa kotiin olen tehnyt. Tänä jouluna meillä nukutaan Harri Kovasen Pentikille suunnittelemissa porolakanoissa. Niitä ei vain voimut vastustaa. Samasta paikasta löytyi myös poroilla koristellut käsipyyhkeet.

Poroja on siis jouluksi tiedossa.

Taavi-tontulle morsian

Meillä on vajaat kymmenen vuotta asustellut Taavi-tonttu. Aina joulun alla tonttuherra on saapunut lomanvietosta tänne ihmisten ilmoille. Istuu välillä taljan päällä tuolilla, välillä löytää tiensä kuusen alle kurkistelemaan.

Tänä kesänä kävi sitten niin, että Taavi-tontulle tuli morsian - Tyyne-tonttu. Ei ole Taavi vielä tulevaa morsmaikkuaan tavannut, kesänviettoteillään kun on vielä. Mutta Tyyne tuli jo heinäkuussa tulevaan kotitaloon tutustelemaan.

Tämä on siis vähän niin kuin Ensitreffit alttarilla. Tiedä sitten, osuimmeko puolison valinnassa oikeaan. Speksit on kohdallaan, mutta kun ei noista kemioista voi etukäteen tietää, niin kuin ohjelmassakin sanottiin. Kovasti on Tyyne tonttumainen tonttuneito. Toivottavasti kipinä syttyy.

Tyyne, niin kuin Taavikin, on kotoisin Luodosta, Tyynelästä, Eija Porkolan luota (klik). Tyynelän upea pihapiiri ja vanhat 1700-luvun rakennukset olivat avoinna heinäkuun ja sitten taas joulukuun alusta. Paikassa on paljon tutustuttavaa: rakennuksia täynnä tonttuja, antiikkia, vanhoja esineitä, leluja ja joulukoristeita. Oli muun muassa tonttujen häät ja ikuinen joulu. Mikäli joulun alla tai tulevana kesänä Luodon seudulle satutte, käykää ihmeessä vierailulla. Tyynelä on todellinen jouluihmisen paikka. 

Sieltä Tyyne siis meille matkaan lähti. Sitten vaan jännitetään, että tykästyvätkö Taavi ja Tyyne toisiinsa. Jos näin käy, ehkä kuulemme vielä jossain vaiheessa pikkutonttujen tepsutusta. Suloisia kun olivat Tyynelässä tonttuvauvatkin konttailemassa.