Taiteilija Carl Larsson - ruotsalaista perheidylliä

Viime vuonna esittelin naislaulajien kauniita joululauluja ja jonain aikaisempana vuonna koskettavia joulurunoja. Tämä vuonna mieli tekee etsiä tarinoita tuttujen joulumaalausten takana. 

Seuraavaksi esittelyssä on toinen ruotsalainen joulukuvastomme kivijalka, Carl Larsson (1853 - 1919), jonka kirjat Sunnuntaikuvia (1976) ja Muistoja, kuvia (2011) löytyivät kirjahyllystäni.

Carl Larsson kasvoi Tukholman vanhassakaupungissa. Hänen äitinsä oli uuttera, uhrautuva ja hellä, kun taas hänen isällään oli huoleton ja vastuuton elämäntapa, joka johti perheen vaikeuksiin. Carl joutuikin työskentelmään ahkerasti retusoijana, graafikkona ja kuvittajana rahoittaakseen taideopintonsa, jotka hän aloitti 13-vuotiaana. Hän oleskeli ajoittain myös Ranskassa, missä hän tapasi tulevan vaimonsa Karin Bergöön. He saivat kahdeksan lasta, joista yksi kuoli vauvana ja toinen 18-vuotiaana.

Larsson toimi viiden vuoden ajan taidekorkeakoulun johtajana Göteborgissa. Hän teki akvarellien lisäksi etsauksia, muotokuvia, freskoja ja seinämaalauksia, joita hän itse pitää tärkeimpinä teoksinaan. Hänen maalaamansa triptyykki Fürstenbergin salongissa Göteborgissa asetettiin esille vuoden 1889 maailmannäyttelyssä. Hänen freskojaan on muun muassa Tukholman National Museumissa.

Larssonin lapsuutta varjosti epävarmuus ja huono isäsuhde. Hän kärsi aikuisuudessakin ajoittain raskasmielisyydestä, minkä vastapainoksi hän korosti taiteessaan kotia ja perhe-elämää valoisalla ja kepeällä tyylillä. Hän ikään kuin rakensi itselleen onnellisen idyllin, johon liittyivät perhe, yhteisöllisyys, puutarha ja sisustus. Perhe järjesti myös paljon juhlia ja kutsuja, joita maalauksissa kuvattiin.

Perheen valoisa ateljeekoti Lilla Hyttnäs Taalainmaan Sundbornissa toimi suurena innoittajana Carl Larssonin perhekeskeisille maalauksille. Perhe sisusti talon ajalle epätyypillisen käytännönläheisesti ja uudenaikaisesti. He yhdistelivät eri tyylisuuntia ja maalasivat romukaupoista hankittuja huonekaluja. Karin suunnitteli itse talon modernit tekstiilit ja maalasi astiat. Perheellä onkin ollut suuri vaikutus pohjoismaiseen perheidylliin, muun muassa taloa esittelevien kuvakirjojen muodossa. Lilla Hyttnäs toimii edelleen kotimuseona (Karl Larsson gården, katso ihanat filminpätkät). 

Taiteilija Jenny Nyström - ”tonttujen äiti”

Joulukortin historiaesittelyn yhteydessä huomasin, että vaikka Jenny Nyströmin kädenjäki joulukorteissa on helposti tunnistettava, itse henkilöstä en tiedä mitään. Tokihan ”tonttujen äidiksikin” tituleeratusta taiteilijasta täytyy siis ottaa selvää.

Jenny Nyström (1864 - 1946) eli 92-vuotiaaksi ja teki taidetta useita vuosikymmeniä.

Jenny Nyström on pohjoismaisen ystävällisen, lahjoja jakavan tonttuhahmon luoja. Hän liitti joulukorttien ja lehtien kuvituksiinsa aineksia kansanperinteestä. Taiteilijalla oli ikoninen merkitys ruotsalaisten ajatuksille joulunvietosta.

Nyström opiskeli taidetta Göteborgissa, Tukholmassa ja Pariisissa. Hänellä oli vankka akateeminen taidekoulutus aikana, jolloin naisen elämä keskittyi yleensä kodin sisälle. Hän maalasi niin akateemisia maalauksia, muotokuvia, kortteja kuin kirjojen ja lehtien kuvituksiakin.

Nyström kuvasi lasten elämää lämmöllä ja empatialla. Hän halusi antaa lapsille ja aikuisille kurkistuksen auringon itäpuolella ja kuun länsipuolella olevasta kauniista maasta, josta hänen äitinsä kertoi satuja lapsuuden idyllisessä Kalmarissa. Taiteilijan humoristisuus näkyy tonttukuvissa, joissa on eksoottisia eläimiä tai hassuja possuja.

Jenny Nyström avioitui 33-vuotiaana Daniel Stoopendaalin kanssa. Mies ei tuberkuloosin takia valmistunut lääkäriopinnoistaan, joten Jenny elätti perheen taiteellaan. Kotona perheellä oli apuna Jennyn äidin serkku, joka oli hoitanut jo Jennyä pienenä. 

Pariskunnan pojasta Curt Nyström Stoopendaalista tuli myös joulukortti- ja julistetaiteilija, ja hänen taiteellinen tyylinsä oli samankaltainen äitinsä kanssa. Myös aviomiehen veli ryhtyi korttitaiteilijaksi Jennyn inspiroimana. Suomalaiset taiteilijat Rudolf Koivu ja Martta Wendelin saivat niin ikään vaikutteita Nyströmiltä. 

Seuraavat kaksi joulukorttia ovat Curt Nyström-Stoopendaalin (1893 - 1965) maalaamia. Näistä voi verrata äidin ja pojan tyyliä. 

Jenny Nyström oli monipuolinen taiteilija, taitava liikenainen ja pohjoismaisen korttikuvituksen edelläkävijä. Vaikka hänen kuvansa saattavat herättää nostalgisia muistoja, hän oli hyvin moderni ja aikaansa seuraava nainen. Tontuillakin reki saattoi vaihtua ajan mukaan autoon tai lentokoneeseen. 

Loppujen lopuksi Jenny Nyströmistä tuli Ruotsin tuotteliain taidemaalari ja kuvittaja, ja hänen maalaamiaan kuvia on noin 10 000. Teoksia kaupataan edelleen antikvariaateissa ja huutokaupoissa, ja niistä tehdään uusintapainoksia.

Joulukortin historiaa

Pohjolassa juhlittiin ennen kristinuskoa joulun aikaan keskitalven juhlaa. Juhla vaihtui 300-luvulla Jeesuksen syntymäjuhlaksi. Joulun merkitys kasvoi kuitenkin vasta 1800-luvun lopulla teollistumisen ja vaurastumisen ansiosta. Tällöin yleistyivät myös joulukortit Euroopassa painotekniikan kehittymisen ja kuvakorttien teollisen valmistuksen myötä. Valtaosa painetuista korteista tuli Saksasta. Joulukorttien edeltäjiä olivat uudenvuoden ja ystävänpäivän (Valentine’s day) kortit, ja niiden kuva-aiheita käytettiin myös joulukorteissa. 

Aluksi jouluna lähetettiin käsin kirjoitettuja tervehdyksiä. Ihan ensimmäisen joulukortin piirrätti, painatti ja lähetti vuonna 1843 englantilainen Sir Henry Cole. Hän oli mukana monenlaisessa liiketoiminnassa ja sai runsaasti joulutervehdyksiä, joihin olisi ollut epäkohteliasta jättää vastaamatta. Liikemies oli mukana postiuudistuksessa ja postimerkin luomisessa sekä mainosti painettua joulukorttia. Monet huomasivat ajan säästön, ja joulukortteja alettiin lähettää jo seuraavana jouluna. Ensimmäinen kortti maksaa nykyään antiikkiliikkeessä noin 20 000 euroa.

Suomeen ensimmäiset kortit lähetettiin 1850-luvulla. Kortti tuli lähettää kirjekuoressa, sillä korttien lähettäminen avoinna ei ollut luvallista. Kansallismuseossa on esillä Wienistä Suomeen lähetetty enkelikortti vuodelta 1856. 

Joulukorttien lähettäminen rantautui Pohjoismaihin 1870-luvulla. Suomeen tapa levisi ensin länsirannikolle ja säätyläisperheisiin. Ensimmäinen suomalainen joulukortti on vuodelta 1871, ja se on ristinmuotoinen. Vuosikymmenien myötä myös maaseudun väestö ja työläiset alkoivat lähettää kortteja. Koko kansan tapa siitä tuli 1900-luvun alkupuolella, ja kortteja pidettiin esillä koristeina. 

Joulutervehdysten lisäksi korttiin saatettiin kirjoittaa Raamatun lause, kertoa terveydentila, toivottaa vastaanottajalle terveyttä tai laittaa jouluvärssy. ”Kun joulu meille ilon tuo, niin aatos lentää sinun luo ja sydämestäin toivotan sull’ jouluilon parhaimman.”

Alkuaikoina joulukorttien aiheet eivät olleet jouluisia, vaan niissä saattoi olla kesäinen kuutamomaisema, apila, hevosenkenkä, tiimalasi, porsas, lintuja tai kukkia, kuten ruusu, kielo tai kirsikankukka. Lasten asema alkoi kaupungistumisen myötä vahvistua, joten kuvana saattoi olla myös lapsia. Myöhemmin yleistyivät uskonnolliset teemat ja koristellut runonsäkeet.

Vähitellen jouluaiheet, kuten puuro, kynttilät ja tontut levisivät korttien aiheiksi. Ruotsalainen Jenny Nyström muunsi saksalaisen pitkäpartaisen ukon iloiseksi tontuksi

Valokuvauksen kehityttyä myös valokuvat löysivät tiensä joulukortteihin. Mustavalkokuvat väritettiin tuolloin käsin.

Viktoriaanisella aikakaudella joulukorteissa saattoi olla myös mustaa huumoria ja kammottavia aiheita, kuten sammakoita, itkeviä lapsia tai ilkeä Krampus. Oudoista korteista on tehty nykyään uusintapainoksia. 

Sadankahdeksankymmenen vuoden aikana joulukortti on kokenut monia muodonmuutoksia. Toivottavasti joulukorttiperinne pitää digitalisaatiosta huolimatta pintansa. Onhan aidon joulukortin saaminen niin paljon henkilökohtaisempaa ja koskettavampaa - ainakin minun mielestäni. 

Oletko muuten joskus ihmetellyt, miksi teksti on kirjoitettu kortin kuvapuolelle? Alun perin taustapuoli oli tarkoitettu vain osoitteelle eikä sinne saanut kirjoittaa muuta. Muutos tuli Suomessa vasta vuonna 1905,  ja vanha tapa säilyi vielä monilla tämänkin jälkeen.

Tiedot: Postimuseo, Trafiikkimuseo

Jouluun 100 päivää

Jouluun on enää lyhyt huraus eli 💯 päivää. Joskus nuorempana se tuntui pitkältä ajalta, mutta sittemmin olen oppinut huomaamaan, että päivät vilahtavat joulun alla hämmästyttävän nopeasti.

Tässä vaiheessa on hyvin aikaa lueskella joululehtiä ja -kirjoja ja etsiä koristelu- ja ruokaideoita. 

Askarteluille ja käsitöille on myös hyvin aikaa. Tai olisi, jos yhtään osaisin. Onneksi tähänkin puutteeseen löytyy ratkaisu, eli voi vuoden aikana etsiskellä erilaisista kesämyymälöistä ja markkinoilta muiden tekemiä luomuksia. 

Eräästä pienestä kesäkahvilasta löysin nämä suloiset virkatut enkelit. 

Talventörröttäjävalosarja

Nyt on tunnelma-/kausivalokausi korkattu! 

Sain anopilta kaksi Noelle-ilotulitusvalosarjaa Hankkijalta. Sarja on tarkoitettu ulko- ja sisäkäyttöön, ja siinä on ihanan syksyinen kupariväritys. Led-valot toimivat paristoilla, ja niissä on ajastin, mikä on aina plussaa. Valo on lämpimän valkoista, ja sarjan pituus on lähes kolme metriä.

Näitä saa nyt vielä useimmista myymälöistä tarjoushintaan (7 €); verkosta ei näköjään enää ole saatavilla. 

Vaikka nimi on ilotulitusvalosarja, minusta valokimput muistuttavat enemmän talventörröttäjien kukintoja, mikä sopii syksyyn vallan mainiosti. 

Neitsyt Marian syntymäpäivä

 ”Tämä päivä on koko maailman ilon alku. 

   Tänään puhaltavat pelastusta enteilevät tuulet.”

Tänään juhlitaan ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa Neitsyt Marian syntymäpäivää. Maria syntyi kauan lapsettomina olleille iäkkäille vanhemmilleen Joakimille ja Annalle Nasaretissa. Vanhemmat olivat Daavidin ja Aaronin sukua, eli Marian esi-isissä oli sekä pappeja että kuninkaita. 

Neitsyt Mariaa kunnioitetaan Vapahtajan synnyttäjänä, Jeesuksen äitinä, kristittyjen esikuvana ja kristinuskon äitinä. Maria suostui tehtäväänsä tavattuaan enkeli Gabrielin ja ilmoitti olevansa ’ Herran palvelijatar’. Hänellä on näin keskeinen osa pelastushistoriassa.

Neitsyt Maria on pyhimysten hierarkian huippu, taivaan valtiatar, enkelten kuningatar, osa ihmiskuntaa mutta lähempänä Jumalaa kuin muut ihmiset. Siksi katsomalla Jumalan suuntaan näkee myös välissä Marian. Hänellä on erityinen välittäjän rooli, jossa hän rukoilee ihmisten puolesta.

Aiheeseen liittyvä musiikkisuositus: kazakstanilainen superlaulaja Dimash, Ave Maria

Suosittu aihe taiteessa on ollut komen sukupolven perhekuva: Marian äiti Anna, Maria ja Jeesus-lapsi (Leonardo da Vinci, 1508)

Vanha lehti

Juthbackan markkinoilla silmiin sattui Kariston julkaisema Pienokaisen joulu -lehti vuodelta 1953. Siihen maailman aikaan lehden hinta on ollut 30 mk. Lehdessä on tarinoita ja runoja lapsille. Varsinkin lehden kuvitus on hurmaava.