sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Taavi-tontulle morsian

Meillä on vajaat kymmenen vuotta asustellut Taavi-tonttu. Aina joulun alla tonttuherra on saapunut lomanvietosta tänne ihmisten ilmoille. Istuu välillä taljan päällä tuolilla, välillä löytää tiensä kuusen alle kurkistelemaan.

Tänä kesänä kävi sitten niin, että Taavi-tontulle tuli morsian - Tyyne-tonttu. Ei ole Taavi vielä tulevaa morsmaikkuaan tavannut, kesänviettoteillään kun on vielä. Mutta Tyyne tuli jo heinäkuussa tulevaan kotitaloon tutustelemaan.

Tämä on siis vähän niin kuin Ensitreffit alttarilla. Tiedä sitten, osuimmeko puolison valinnassa oikeaan. Speksit on kohdallaan, mutta kun ei noista kemioista voi etukäteen tietää, niin kuin ohjelmassakin sanottiin. Kovasti on Tyyne tonttumainen tonttuneito. Toivottavasti kipinä syttyy.

Tyyne, niin kuin Taavikin, on kotoisin Luodosta, Tyynelästä, Eija Porkolan luota (klik). Tyynelän upea pihapiiri ja vanhat 1700-luvun rakennukset olivat avoinna heinäkuun ja sitten taas joulukuun alusta. Paikassa on paljon tutustuttavaa: rakennuksia täynnä tonttuja, antiikkia, vanhoja esineitä, leluja ja joulukoristeita. Oli muun muassa tonttujen häät ja ikuinen joulu. Mikäli joulun alla tai tulevana kesänä Luodon seudulle satutte, käykää ihmeessä vierailulla. Tyynelä on todellinen jouluihmisen paikka. 

Sieltä Tyyne siis meille matkaan lähti. Sitten vaan jännitetään, että tykästyvätkö Taavi ja Tyyne toisiinsa. Jos näin käy, ehkä kuulemme vielä jossain vaiheessa pikkutonttujen tepsutusta. Suloisia kun olivat Tyynelässä tonttuvauvatkin konttailemassa.

lauantai 5. syyskuuta 2015

Syksyn tuulia

Syksyn tuoksua on jo selvästi ilmassa. Tuuli tunkee viileämpänä iholle, eikä aurinko enää jaksa aamuja ja iltapäiviä lämmittää. Mikäs silloin mukavampaa kuin hakea kirjastosta joulukirjoja. Niitä löytyikin aimo kasa, vaikka selkeästi käsitöihin ja monimutkaisiin askarteluihin liittyvät jätin näppäräsormisempia odottamaan.

Kynttilät ovat vielä hempeän marjapuuron värisiä. Joulunpuna saa odottaa. Tuoksukynttilästä leijailee ihana viikunan tuoksu. Kuopus halusi illalla Tintti-sarjaa katsellessa raksutella Angry Birds -joulukulhosta, jonka sai viime jouluna lahjaksi. Kyllä vain joulun lähestymisen alkaa aistia.

Tämän viikonlopun agendaan kuuluu syysvaatteiden päivitys: eilen löysin jo työmatkoille uuden tuulitakin ja -housut, kuopukselle kumpparit sadesäille ja sisäpelikengät pian alkavaan koriskouluun. Tänään pitää hakea lisää kumppareita sekä täydennystä hanskavarastoihin. Keskiaikapäivillä voisi myös piipahtaa katsomassa, miten elettiin ja pukeuduttiin aikana ennen kumppareita ja gore texiä.

Leppoisaa lauantaita!





sunnuntai 30. elokuuta 2015

Inside out - mielen sopukoissa

Koska tämä elokuva ehtinee joulumarkkinoille dvd-versiona, laitan tästä tietoa joulublogiini. Osa on lukenut tästä toisesta blogistanikin, mutta tulkoon kertauksena.

Kävimme siis venetsialaisviikonlopun kunniaksi ensi-illassa katsomassa Disney-Pixarin uuden elokuvan Inside out - mielen sopukoissa, jonka on ohjannut Pete Docter. Se kertoo 11-vuotiaasta tytöstä, jonka mielen sopukoissa eleleviin tunteisiin - Iloon, Suruun, Pelkoon, Inhoon ja Kiukkuun - pääsemme tutustumaan.

Elokuvassa avataan hyvin aivojen toimintaa muistoineen, tunteineen ja muistin toimintoineen. Ääneen pääsevät lähinnä ilo ja suru. Ilon mielestä kaikkien pitää keskittyä positiivisuuteen ja hyvään mieleen, ja hän pitääkin itseään muita tunteita parempana. Hän kun ajattelee, että iloisuudella pärjää parhaiten ja kokee tehtäväkseen pitää muiden tunteiden vaikutuksen tytön elämässä minimissä. Varsinkin Suruun hän tuskastuu moneen otteeseen.

Muidenkin tunteiden merkitystä olisi voinut tuoda enemmän esille: Pelko ei ole aina turhaa ja liioiteltua vaan voi estää ihmistä hakeutumasta vaarallisiin tai vahingollisiin tilanteisiin. Kiukku on tärkeä voimavara, että voi tarpeen tullen olla myös jämäkkä ja asettaa rajoja. Inhon tehtäväksi jäi elokuvassa lähinnä ulkonäköseikat ja parsakaalin inhoaminen, ja tämä hahmo jäikin tunneskaalan ilmaisussa vaimeimmaksi. Ehkä elokuva olisi kuitenkin monimutkaistunut liikaa, jos kaikki tunteet olisivat osallistuneet tasavahvasti.

Kouluikäiset poikani olivat haltioissaan. Elokuvaan oli saatu vauhtia, jännitystä ja vaarallisia tilanteita, ja nousipa kyynelkin (äidillä) jossain kohdassa silmään. Kouluikäistä pelottavia kohtauksia ei ollut. Pienimmille juoni olisi hankalasti seurattava ja painajaiskohtaus saattaisi säikäyttää. Mielestäni ihan aiheellisesti elokuvan ikäraja onkin 7 vuotta. Pellekammoisen kannattaa myös olla varuillaan.

Juoni vetää Inside outissa hyvin, vaikka jotkin kohdat avautuvat ehkä aikuiselle paremmin. Psykologiaa oli elokuvassa oikealla tavalla, ei liian korkeissa sfääreissä lennellen eikä liian yksioikoisen opettavaisesti alleviivaamalla. Tunteiden käsittely olikin tämän elokuvan erityisansio. Kun lapset lukevat tutkimusten mukaan yhä vähemmän, ja tunteisiin samastumiskyky, empatia, sitä myöten on kaventumassa, on tärkeää, että elokuvayhtiöt tarttuvat tähän haasteeseen.

Pixar osaa asiansa: tuntee lapsikatsojat mutta ottaa huomioon myös aikuiset ja heidän viihtyvyytensä. Voin siis suositella Inside out - mielen sopukoissa - elokuvaa. Aikuinen saa elokuvasta oivalluksia ja miettimisen aihetta, ja lapsikatsoja viihtyy erinomaisesti tärkeän aiheen äärellä.


sunnuntai 2. elokuuta 2015

Tunnustus

Sain Muorilta sekä Joulumammax2:lta Liebster Award - tunnustukset. Kiitoksia niistä! Tunnustuksen ideana on uusien ja tuoreiden blogien löytyminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster award annetaan bloggaajalta bloggaajalle.

 Ideana on:
1. Kiittää sinut nimennyttä bloggaajaa ja laittaa linkki hänen blogiinsa.
2. Vastata sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimetä ja linkata 11 Liebster awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksiä 11 uutta kysymystä blogisteille.

Muorin 11 kysymystä ja vastaukseni niihin ovat seuraavat:

1. Joko on talviturkki heitetty? Eipä ole tullut heitettyä, vilukissa kun olen.
2. Oletko jo aloittanut Jouluttamisen tälle vuotta? On joulu jo mielessä käynyt, mutta vielä yritän vähän hillitä, kun kesälomaakin on joitakin päiviä vielä jäljellä. 
3.  Pidätkö syksystä? Syksyssä on aina ollut mielestäni uuden alkamisen tuntu, enemmän kuin uudessavuodessa. Uusi lukuvuosi alkaa ja tulee mieleen uusien koulukirjojen tuoksu.
4. Lempivärisi? Mustahan se varmaan.
5. Lempivärisi jouluna? Viininpunainen.
6.  Kahvi vai tee? Ehdottomasti tuoreista pavuista jauhettu espresso. Teestä en ole yrityksistä huolimatta oppinut pitämään.
7. Pimeä, valo, hämärä vai jotain muuta? Kesällä syntyneenä rakastan auringonpaistetta, vaikka joulun alla kynttilänvalo on tunnelmallisinta.
8. Onko joulu sinulle uskonnollinen juhla? Lasten juhla? Keskitalven juhla? Vai kenties jotain muuta? Vuoden kohokohta ja kaikkien juhla, armon ja hyvyyden juhla.
9. Leffailta vai lenkki? Leffailta vie voiton. Kävelen pitkähkön työmatkan, joten lenkkipolku ei enää kotiutumisen jälkeen vedä.
10. Teetkö käsitöitä, jos teet niin millaisia? En sitten niin minkäänlaisia. Olen toivoton kädentaidoissa.
11. Uskotko joulupukkiin ja jouluntaikaan? Joulupukki on tullut joka vuosi, joten tottahan toki uskon. Joulussa on salaperäistä ja sykähdyttävää taikaa.


Joulumammax2:n kysymykset ja vastaukseni niihin seuraavaksi:

1.Koska aloitat joulun laitoin kotiisi? Joulun laittaminen alkaa siinä lokakuussa, vaikka suunnitelmia alkaa olla jo viimeistään syyskuussa. Aiemmin yritin viivytellä säällisen ajan, mutta viime aikoina olen tajunnut, että joulun aika on joka tapauksessa liian lyhyt himmailemiseen.
2.Joulukuun 1. päivän perinne tai se jokin juttu mikä sinulle kuuluu siihen? Joulukalenterin luukut avataan ja tv:n joulukalenterin seuraaminen alkaa.
3.Kokeiletko uusia ruokia joulupöydässä? Aika perinteisellä kaavalla mennään, jokin alkukeitto tai lisuke voi tulla joululehdistä uutena pöytään.
4.Lahjat kuusen alle vai pukin konttiin? Pukki tuo lahjat.
5.Tekokuusi vai aito? Aina aito kuusi, joka haetaan samalta torimyyjältä. Kuusen tuoksu on niin valloittava ja "meidän kuusen" valitseminen on jännittävää.
6.Joulukuun suosikki päivämäärä ja miksi? Ehkä se kun koulut loppuu ja loma alkaa ja saa heittäytyä kokonaan joulutunnelmiin.
7.Kinkku vai kalkkuna? Itse paistettu kinkku. Mies paistaa sen täysin kypsäksi aatonaattona.
8.Enkelikello vai piparkakkutalo? Enkelikello löytyy vähän modernimpana versiona, jossa on lapsuuden kiiltokuvaenkeleitä pyörimässä. Piparkakkutalokin meille tulee yleensä anopin tekemänä.
9.Suosikki joulun resepti?Voi olla jokin herkun ohje tai suolaisen taikka ihan vaan mikä on mielestäsi hyvä ohje jouluun. Viime vuonna tein alkuruuaksi punajuurikeittoa, johon tuli sinihomejuustoa sekä ruistaikinasta paistettuja tikkuja lisukkeeksi. Ohje löytyi jostain joululehdestä. Se sai kehuja.
10.Tuleeko joulu ilman lunta? Tulee se ilmankin. Joskus kun jouluviikollakaaan ei ole ollut vielä lunta, olen tehnyt pummpilihahtuvista ja langasta lumisadetta lasioviin. Silloin yleensä onkin alkanut sataa oikeaakin lunta.
11.Jouluradio vai joululevyt? Joululevyjä kuunnellaan meillä paljon. Niitä löytyy aikamoinen liuta, ja joka vuosi tulee hankittua jokunen lisää.

Itse haluan antaa tunnustuksen seuraaville blogeille:
1. ovijouluun.blogspot.fi
2. valkoisiahiutaleita.wordpress.com
3. kotoelamaapuronvarresa.blogspot.fi
4. jouluhelinaa.blogspot.fi
5. diydiyblogi.blogspot.fi
6. pikkuinentonttu.blogspot.fi
7. piparis.vuodatus.net
8. santranjoulu.blogspot.fi
9. lumihiutaleitaportailla.blogspot.fi
10. joulukuusen-loisteessa.blogspot.fi
11. joulunajantaikaa.blogspot.fi

Omat kysymykseni tunnustuksen saajille ovat seuraavanlaiset:

1. Saatko perheeltäsi tai ystäviltäsi kommentteja jouluinnostuksestasi? Jos saat, millaisia?
2. Millaisissa jouluun liittyvissä turistikohteissa olet käynyt, Suomessa tai ulkomailla?
3. Tiedätkö jonkin hassun tai erikoisen jouluun liittyvän tavan ulkomailta?
4. Onko sinulla tai perheelläsi jokin hassu tai erikoinen joulutraditio?
5. Tekikö joulupukki koskaan lapsuudessasi virhearviointia eli saitko esimerkiksi liian lapsellisen tai sinulle sopimattoman lahjan? Millaisen?
6. Jos saisit kuunnella loppuelämäsi vain yhtä joululaulua, mikä se olisi?
7. Mikä on inhokkijoululaulusi?
8. Mikä jouluelokuvan hahmo/henkilö haluaisit olla? Miksi?
9. Onko sinulla ja puolisollasi tai sinulla ja muulla perheelläsi erilaisia periaatteita tai tapoja joulunviettoon liittyen? Onko niistä jouduttu kiistelemään?
10. Millaisista kuusenkoristeista pidät eniten? Vaihtuuko kuusenkoristelu vuosittain?
11. Onko sinulla ollut joskus erikoinen/epätyypillinen jouluaatto? Millainen?







maanantai 27. heinäkuuta 2015

Christmas of July

Näin heinäkuun lopussa tuli joulua vastaan 1920-luvulle sijoittuvan Neiti Fisherin etsivätoimisto -sarjan myötä. Tämän päivän jaksossa vietettiin "heinäkuun joulua" kauniissa maisemissa mutta tietenkin murhien merkeissä. Ei ollut minulle tuttua tällainen heinäkuinen joulunvietto. Mistähän siinä lienee kysymys? Ihanan jouluiset olivat tunnelmat kuitenkin. Jakso löytyy Areenasta.


maanantai 12. tammikuuta 2015

Uusi vuosi - uusi blogi

Koska joulu alkaa olla ohi, siirryn kirjoittamaan arkisemmista aiheista toiseen blogiini Yhtä sun toista osoitteessa http://yhtasuntoista.blogspot.fi

Toisessa blogissani kirjoittelen yhtä sun toista kiinnostuksen aiheistani eli kirjallisuudesta, musiikista, elokuvista ja ylipäätään elämänmenosta.

Kiitokset tämän joulunajan jakamisesta teille ihanat jouluihmiset ja lukemisiin täällä taas kun jouluajatukset valtaavat mielen! Tervetuloa lueskelemaan myös arkiblogiani!



Taas joululta alkaa näyttää

Talo on siivottu ja kuusi odottaa koristelua olohuoneessa. Pyörimme pienimmän kanssa vielä kaupungilla, ja hän innostui joululahjavaihdosta eli hankittiin aattoaamuna annettavat joululahjat isoveljille ja isälle. Kävimme itse paikallisessa kahvilassa pannukakuilla, ja se oli kuulemma parempaa kuin lahjat. Isoin veli oli jo hankkinut oma-aloitteisesti lahjat meille omilla rahoillaan, ja ehkä keskimmäinen ja mies käyvät vielä lahjavaihdon paketit hankkimassa meillekin. On hauskaa, että pojat ovat innostuneet myös lahjojen hankkimisesta eikä vain saamisesta.

Kuvissa on joulumaisema, enkelikoristeita, Lars Carlsson -joulujulisteita ja pienimmäisen eskariaskarteluja. Viimeinen kuva on parin päivän takaista jäistä tuiskulunta. Nyt sää on pakkasen puolella, ja joulukeli on mitä mainioin.