Elsa Beskow (1874 - 1953) syntyi Tukholmassa. Lapsia oli viisi: neljä siskosta ja veli. Elsan lempikirja oli Topeliuksen satukirja, jota hän kanniskeli kainalossaan ja luki ääneen.
”Jag var bara sex år då jag hade klart för mig, att jag helst av allt ville lära mig rita, när jag blev stor, och allra helst rita i sagoböcker. Min bror och jag brukade ofta sitta och rita tillsammans. Han ritade vikingafejder och grekiska hjältestrider, medan jag ritade barn och stugor och landskap.”
Isä ajautui konkurssiin, ja perhe joutui muuttamaan syrjemmälle. Isoäiti oli Elsalle tärkeä, ja hän kertoi tytölle satuja. Elsan mukaan hänen lapsuutensa loppui 13-vuotiaana isoäidin kuoltua. Isä kuoli Elsan ollessa 15-vuotias, ja perhe muutti naimattomien tätiensä ja setänsä kotiin asumaan. He olivat esikuvia yhdelle hänen tulevista satukirjoistaan (Täti Vihreä, täti Ruskea ja täti Sinipunainen, 1918).
Beskow opiskeli kuvataiteen opettajaksi. Vuonna 1894 hän alkoi työskennellä lastenlehti Jultomtenille ja ryhtyi tekemään omia satukirjoja. Hän avioitui Natanael Beskowin kanssa 1897, ja he saivat kuusi poikaa. Hän käytti lapsia malleina piirustuksissaan.
Beskowin ensimmäinen kirjajulkaisu oli Sagan om den lilla lilla gumman (Satu pikku pikku eukosta) vuonna 1897 ja ammatillinen läpimurto Puttes äventyr i blåbärsskogan (1902). Kirjailijan itsensä mielestä Tomtebo barnen (1910) oli hänen parhaita kertomuksiaan.
Beskow oli yksi Ruotsin lastenkirjallisuuden perustajista. Hän kirjoitti ja kuvitti yhteensä noin 40 lastenkirjaa ja kuvitti aapisia ja laulukirjoja. Hänen kuolemansa jälkeen tyyliä pidettiin vanhanaikaisena, mutta suosio palautui, ja hänen teoksistaan on otettu uusintapainoksia. Beskow saavutti myös kansainvälisen arvostuksen, ja hänen kirjojaan on käännetty yli 20 kielelle.
Beskowin sadut ovat monille tuttuja lapsuudesta, ja hän on ollut inspiraation lähde monelle muulle taiteilijalle. Beskow sai vuonna 1952 Lars Holgersson -palkinnon elämäntyöstään. Elsa Beskow -palkinto jaetaan vuosittain parhaalle lasten kuvakirjalle tai parhaiten kuvitetulle lastenkirjalle. Ensimmäisen niistä sai Tove Jansson vuonna 1958.
Beskowin kirjojen lämmin huumori, luonnon ja ihmisen läheisyys ja lapsuuden suurenmoinen, onnellinen maailma viehättävät sekä lapsia että aikuisia. Perheen talo ja villiintynyt puutarha toimivat inspiraationa hänen kirjoissaan. Hän yhdisti todellisuutta sadun elementteihin, ja kirjoissa seikkaili lasten kanssa peikkoja, tonttuja ja puhuvia eläimiä.
Beskowin kuvat koristavat myös joulukortteja, astioita, joulupalloja ja -kalentereita.
nostalgista kauneutta.
VastaaPoistaKauniita kuvituksia tällä viimeiseksi esitellylläkin! 😀
PoistaAivan ihania nämäkin. ❤ Oi että kuinka suloisia nuo joulukortit ovat! Pieniä taideteoksia. Nyt vain selailen tätä postausta ylös ja alas ja ihastelen Beskowin kynän ja siveltimen jälkeä.
VastaaPoistaMeillä on vain "Pikku Lassi puutarhassa". Tekisi mieli etsiä joulu/tonttuaiheisia kirjoja jostain...
Kiitos taas tunnelmallisesta postauksesta. 🤗
Ole hyvä❣️
PoistaTämä taiteilija taisi olla tähän yhteyteen nyt viimeinen. Hänellä on ihastuttavia kuvia! Minullekin iski Beskow-innostus tämän postauksen tekemisen myötä! 😄 Nyt vaan antikvariaatteja penkomaan… 😃
Elsa on ihana! 😍
VastaaPoistaPääsin eräässä työpaikassani selailemaan niitä alkuperäisjulkaisuja ja sitten selasin uusintapainoksia muualla ja täytyy sanoa, että ero on kuin yöllä ja päivällä. Vanhat on niin kauniita, tarkkoja ja niiden paperi ei ole häiritsevän kiiltävää.
Niin hän on❣️ Voi, oli varmasti vaikuttavaa nähdä originaalit teokset. Sinulla on ollut mahtava tilaisuus!
Poista