Soikaa villit kellot!

Soikaa, villit kellot! Villin taivaan

pilvet kiitävät ja pakkasvalo palaa,

vanha vuosi kuolee tänä yönä,

soikaa pois ja antakaa sen kuolla.

Soikaa vanha pois ja sijaan uusi,

soikaa, ilon kellot, hangen yllä,

vuosi lähtee, antakaa sen mennä,

soikaa uuden vuoden kirkas soitto.

Soikaa pois, kun mieltä murtaa suru

niistä joita enää ei näy täällä,

soikaa sopuun rikas köyhän kanssa,

soikaa ihmiskunta sovinnolle.

Soikaa loppuun tyhjät ponnistukset

ja puolueitten riitapukaruus,

soikaa päivän työhön kauneutta,

soikaa lakiin totuudellisuus.

Soikaa meistä puutteen pelko, synti,

ajan julma sydämettömyys,

soikaa tyhjiin vanhat synkät säkeet,

soikaa uusi laulu kuuluviin.

Soikaa meistä omahyväisyys

ja halu aina arvostella toista,

rakkaimmaksi soikaa itse totuus,

yhteiseksi soikaa rakkaus hyvään.

Soikaa rujoon tautiin terveyttä,

soikaa ahdasmieli saituus pois,

soikaa loppuun tuhat vanhaa sotaa,

soikaa alkuun tuhat rauhan vuotta.

Soikaa ihmiskunta pystypäinen,

suurempi sydän, auttavampi käsi,

soikaa valottomaan maahan valo,

soikaa, kellot, Kristus saapuvaksi.

(Alfred Tennyson, 2005)

Toiveita täyttävää alkavaa vuotta itse kullekin!