lauantai 8. marraskuuta 2014

Esineet ja muistot

Sisustusohjelmissa puhutaan usein siitä, että on hyvä, jos kodista löytyy kerroksellisuutta eli uuden lisäksi löytyy vanhaa, elämän makua. Esineet eivät ole pelkkiä esineitä, vaan niihin on kiinnittyneenä muistoja, tunteita, lapsuuden päiviä tai läheisten, jo menneiden ihmisten kosketus.

Esineillä, joilla ei ole juurikaan arvoa, voi olla mittaamatonta tunnearvoa. Samassa ympäristössä asuneetkaan eivät kuitenkaan välttämättä jaa samoja esinemuistoja. Toinen voisi heittää turhana rojuna pois tavaran, joka toiselle on aarre. Kiehtovia ovat myös ihan tuntemattomien vanhat tavarat. Niissä voi kuulla tarinan, vaikka ei tiedä mitään niitä käyttäneistä ihmisistä.

Joillakin onnekkailla on tallessa joulun esineitä ja koristeita sukupolvien takaa. Jotkut taas luovat nyt seuraavalle sukupolvelle kiinnekohtia menneisiin jouluihin. Pienelle lapselle perinne syntyy hyvin nopeasti: kun jokin esine oli jossain edellisenä jouluna, sen pitää olla ehdottomasti siinä tänäkin jouluna.

Vanhin ihan oma koristeeni on ala-asteella saatu. Luokassa arvottiin, kuka antaa nimettömänä lahjan kenellekin, ja ennen joululomaa pidetyssä pikkujoulussa lahjat jaettiin. Neljänneltä luokalta asti eli yli kolmekymmentä vuotta mukanani on kulkenut tämä pikkujoululahjaksi saatu kullanvärinen, huilua soittava enkeli.


Toinen tärkeä joulukoriste on kuusikoriste, jossa on kuusen vierellä joulupukki ja lapsia ja johon syttyy valot. Annoin sen isälleni joululahjaksi vuosia sitten, ja sittenkin kun hän ei enää oikeaa kuusta hankkinut eikä muita koristeitakaan ollut esillä, tässä koristeessa paloi aina joulun aikaan valo. Nyt kun isää ei enää ole, kuusi on valaissut jouluisin meidän kotiamme, ja lapsetkin muistavat sanoa, että tämä oli papan koriste.



Kolmas koriste, joka on ollut esillä jo useita vuosia, on vanhimman siskoni lähettämä keinulaudalla seisova tonttu. Tämä ripustetaan jouluisin keittiön verhotankoon iloisena keinumaan, ja sen sijoituspaikka on koko perheelle selvä.



Tärkeimpiin koristeisiin liittyvät muistot menneistä ajoista tai lämpimät ajatukset toisista ihmisistä. Muistorikkaiden esineiden mukana kulkevat eri ikävaiheemme, eri sukupolvet ja kosketus menneeseen. Siksi näitä esineitä ei voi korvata uusilla.

2 kommenttia:

  1. Kauniita muistoja ja koristeita! Itsellenikin muutamat joulukoristeet ovat todella tärkeitä, juuri niiden muistojen takia jotka niihin liittyvät. On myös muistoja koristeista, joita esim. isovanhemmillani oli ja joihin liittyy lämpimiä ajatuksia lapsuuteni jouluista. Ja vaikka näitä joulukoristeita ei enää olekkaan olemassa niin sydämessä säilyy suloinen muisto niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on :) Muisteilla voi vaikka niitä punaisista piipunrasseista tehtyjä tonttuja, jotka ovat vuosien saatossa kadonneet.

      Poista