Joulukuun 4. päivä: orjanlaakeri

Koska tämän päivän joulukortissani olevaa kasvia käytetään jouluisena koristeena etenkin englanninkielisissä maissa, luulin pitkään, että tämä kasvi on misteli. Kuuluisan mistelinoksan alle samaan aikaan satuttaessahan tulee suudella, jotta välttää huonon onnen. Misteli (eng. mistletoe) on kuitenkin aika vaatimattoman näköinen kapealehtinen, valkomarjainen kasvi. Tämä terävälehtinen, punamarjainen kasvi sen sijaan on piikkipaatsama eli orjanlaakeri (engl. holly).

Muinaiset kelttiläiset druidit käyttivät misteliä uhrimenoissa, hedelmällisyyssymbolina ja kodin suojana. Asterix-sarjakuvan tietäjädruidi Akvavitix keräsi misteliä tammesta taikajuomaa varten. Misteli on myrkyllinen puoliloisiva kasvi, joka elää muiden puiden oksilla pallomaisena pensaana. Suomen länsirannikolle sitä on levinnyt Ruotsista, ehkä myös jouluistustuksista. Männynmisteli ja pihdanmisteli ovat aihuttanut Keski-Euroopassa vakavia metsätuhoja.

Myös orjanlaakeria käytettiin jo druidien aikaan pyhänä kasvina: senkin uskottiin auttavan hedelmällisyydessä ja pahojen henkien karkottajana. Orjanlaakeri on myrkkymarjainen, tiheäkasvuinen pensas tai pieni puu, joka kasvaa luonnonvaraisena Etelä- ja Länsi-Euroopan sekä Tanskan ja Norjan leudolla rannikkovyöhykkeellä. Suomessa orjanlaakeri paleltuu helposti talvella. Suomen oloissa paremmin talvehtii pihaorjanlaakeri.