Tässä kortissa kuhertelevat pukki ja muori, joilla selvästi on edelleen pilkettä silmäkulmassa. Parin välillä näkyvät parisuhteen kulmakivet: arvostus, läheisyys ja ilo:
Aamulehdessä (26.12.2017) kerrotaan, että joulun jälkeen tammikuussa laitetaan vireille liki 40 % enemmän avioeroja kuin joulukuussa. Kyse ei ole kuitenkaan vain itse joulusta. Kesälomien jälkeen elokuussa eropiikki on 10 % suurempi kuin heinäkuussa.
Jäin pohtimaan, mitä joulu ja loma siis tekevät parisuhteelle? Jouluun liittyy usein stressiä, kiirettä, turhautumista, rahanmenoa ja väsymystä. Jos kotityöt arjessakin kasautuvat vain toisen puolison niskaan, vie juhlan valmistelu tilanteen niin sanotusti nextille levelille. Joulun valmistelut ja kireä tunnelma voivat olla viimeinen pisara jo valmiiksi kuormittuneelle tilanteelle.
Toisaalta voi olla kyse myös siitä, että lomalla vietetään aikaa tiiviimmin yhdessä, jolloin parisuhteen ongelmakohdat korostuvat. Arjessa on ehkä tavattu vain tuulikaapissa; lomaan taas latautuu odotuksia yhteisestä ajasta ja onnellisista hetkistä. Herää kysymys, haluammeko viettää toistemme kanssa tulevatkin joulut.
Jos kumppani tuntuu muuten oikealta, mutta epätasainen työnjako käy hermoille, on hyvä nostaa aihe topakasti ja aikailematta pöydälle, kuten se kuuluisa mummon kissa. Vapaamatkustajia ei kuulu sietää. Vaikka toiselle osapuolelle riittäisikin lenkkimakkarapaketti pöydällä joulunvietoksi, on toisen toiveita syytä kunnioittaa.
Jotta pari voi jatkaa joulun jälkeenkin matkaa samaan suuntaan, on olennaista, että osapuolet tukevat toisiaan. Jos perheen ulkopuoliset ihmiset ohjailevat parin tai perheen olemisia ja menemisiä, on neuvottelun paikka. Jos joulunvietto on hektistä säntäilyä paikasta toiseen, jotta muille sukulaisille ei tule paha mieli tai heille ei uskalla sanoa vastaan, on napanuora vanhempiin jäänyt katkaisematta. Puolison tehtävä on seistä kumppaninsa rinnalla, ei mamman tai papan selän takana.
Jos perheessä ei ole lapsia, voi joulun myös viettää vallan hyvin erillään. Toinen voi mennä vaikka lapsuudenkotiinsa tai hotellilomalle, ja toinen voi kaivella rauhassa napaansa kotona verkkareissa. Ei parisuhteen tarvitse olla vierekkäin kyhnöttämistä, jos ratkaisu molemmille sopii
Jos kuvioon tulee lapsia, yhteinen joulu on heille tärkeä. Silloin kummankin vanhemman tulee ottaa vastuu joulun järjestämisestä miellyttäväksi ja lämminhenkiseksi juhlaksi lapsille. Itsestään selvästi tähän kuvioon ei kuulu alkoholi. Lapselle annetaan selvä joulu! Jo pieni määrä muuttaa aikuisen persoonaa, niin että lapsi tuntee olonsa turvattomaksi. Myös hyväntuulisen naukkailijan tulee malttaa mielensä aikuisten omiin juhliin. Jos alkoholi taas aiheuttaa aggressiota tai riippuvuutta, pitää alkoholi jättää juomavaliosta pois kaikkina aikoina ja tyystin.
Jotta parisuhde voisi hyvin - niin jouluna kuin joulun jälkeenkin - on siis tärkeää keskustella, tuoda esiin omat odotukset, pelot ja toiveet sekä kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään toisen näkökulmat. Jos jompikumpi ei ole valmis aikuismaiseen keskusteluun ja kunnioittavaan kanssakäymiseen, on varmasti ihan tarpeenkin pistää ne paperit menemään. Parisuhde on parisuhde, ei yhden ihmisen kuormanvetoponnistus.
Aamulehden artikkelissa oli muuten yksi hyvä huomio. Suomalaisessa jouluperinteessä parisuhde on lakaistu olemattomiin. Englanninkielisissä joululauluissa taas näkyy myös romantiikka. Tässä siis muutama linkki, joiden tahdissa voi romanttisesti pyörähtää pari tanssiaskelta oman kullan kanssa joulutohinoiden keskellä. Toisessa ja kolmannessa biisissä on muuten upeat videot. Pinkit kuuset viehättävät ainakin minua erityisesti:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti